Halla-ahon "Ihmisarvosta"

Viitteet:

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Halla-aho+ei+suostu+selittämään+ihmisarvokirjoituksiaan/1135265572953

http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html

Mediassa keskustelussa on nyt (viimein!) ollut Jussi Halla-ahon kirjoitus "Ihmisarvosta" (2005). Pieni kommentti siihen, ikään kuin jatkoksi Hanna Kaarron hyvään – ja Halla-aholle reilun selitysmahdollisuuden antaneeseen – juttuun. 

Argumentaatiorakenne Halla-ahon kirjoituksessa menee osapuilleen näin: 

- Kirjoittaja toteaa, että 'ihmisarvo' on sosiaalinen konstruktio (niin kuin perustaltaan onkin, kaikki arvot ovat).

- Sitten kirjoittaja vertaa tätä konstruktiota paikkansapitämättömiksi osoittautuneisiin, nykyisin pähkähulluina pidettäviin uskomuksiin.

- Kirjoittaja esittää, ettei yhtäläistä ihmisarvoa ole, koska sitä ei voi mitata; näin kirjoittaja kumoaa ihmisarvon idean välineellisesti (= toisenlaisen sosiaalisen konstruktion ehdoin) ajatellen. Hänen mukaansa yksilöillä onkin ainoastaan välineellinen arvo eli se, mitä hyötyä yksilöstä yhteisölle on. Yhteisön arvot, mitä ne sattuvatkaan yhteisön valtarakenteen seurauksena olemaan, asetetaan siis universaalin ihmisarvon edelle; valtaapitävät arvot asetetaan ihmisen arvon mittariksi ja ihmisen itseisarvon korvikkeeksi. 

- Tekstin loppupuolella kirjoittaja asettaa "asematunnelissa seinää kannattelevan maahanmuuttajan" epäilyksettä vähemmän arvokkaaksi kuin "Esko Valtaojan". 

- Edelleen, hän asettaa ala-arvoisimman kategorian kuvaksi ko. "maahanmuuttajan" ohessa "hiirenraadon". Hän siis enemmän tai vähemmän rinnastaa tarinansa maahanmuuttajahahmon kuolleeseen eläimeen ("hiireen", melkein kuin rottaan, joka olisikin jo varsin perinteistä kuvastoa). Näin kirjoittaja luo vaikutelmaa, että maahanmuuttajan hyöty- eli (hänen mukaansa yhtä kuin) ihmisarvo on samanlainen kuin hiirenraadon, siis olematon.

- Lopuksi kirjoittaja vielä mollaa ihmisten yhtäläisestä arvosta puhuvia ja vertaa tasa-arvoa noihin alussa mainittuihin uskomuksiin ("aurinko kiertää maata", "itsetyydytys aiheuttaa likinäköisyyttä") eli pyrkii näyttämään ajatuksen yhtäläisestä ihmisarvosta naurettavana.

Mitä Halla-aho siis kaiken kaikkiaan tekee tässä? Hän ei, kuten Hommafoorumilla on eilen selitellyt, esitä kirjoituksessaan "vain" sitä, että ihmisarvo on kulttuurisidonnainen konstruktio. Aivan epätoivoisen paska veruke. Sen sijaan Halla-aho dissaa ihmisarvosta kiinni pitäviä, kiistää yhtäläisen ihmisarvon idean legitimiteetin ja asettaa sen tilalle "yksilöiden instrumentaalisen arvon" ja ihmisten eriarvoisuuden.


Sanomattakin selvää on: kaikkien totalitarististen järjestelmien edellyttämään tapaan. Ja ei, tämä ei ole natsikortti, tämä on natsismi-, stalinismi- ja tehokkuuskapitalismikortti. 

--

Aiheesta on kirjoitettu lisää mm. Savukeitaan kustantamassa kirjassa Mitä Jussi Halla-Aho tarkoittaa (2010, Niemelän artikkeli).

Mahdollisuus keskustella aiheesta löytyy esim. todellisuus.orgin Halla-ahon kirjoitukset -ketjusta.

uutisia persulandiasta

Ulkomaalaistaustaisen miehen päälle yritettiin ajaa kahdesti - Ulkomaalaistaustainen bussikuski hakattiin - Halla-aho ei kommentoi kirjoituksiaan, joiden mukaan toisilla on vähäisempi ihmisarvo.

Persut eivät ole vasemmistopuolue

Viitteet:

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/HS-arvokartta+Soini+johtaa+vasemmistopuoluetta/1135265548291

http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/puoluekentta/

Helsingin Sanomat (20.4.) vetää koostamastaan kaaviosta, jossa uudet kansanedustajat on sijoitettu nelikenttään, harhaanjohtavat otsikot. Toimittaja Esa Mäkinen katsoo, että Perussuomalaiset olisi vasemmistopuolue. Ei pidä paikkaansa.

Kaavio (ns. poliittinen kompassi) on sinänsä mielenkiintoinen. Nelikenttään on sijoitettu "arvokonservatiivi" vs. "arvoliberaali", "oikeistolainen" vs. "vasemmistolainen". Tosiasiassa jälkimmäinen jako kuuluisi: "markkinoiden ja kapitalistien vapautta ajava" vs. "talouden yhteistä sääntelyä ajava". "Vasemmistolainen" ja "oikeistolainen" sen sijaan tarkoittavat muutakin kuin talouspoliittista suuntautumista.

On skuuppihakuista historiantajuttomuutta puhua persuista vasemmistopuolueena. Perussuomalaiset on ääri-arvokonservatiivinen, talouspoliittisesti sekava puolue. Tämä näkyy jo Helsingin Sanomien nelikentästä.

Ensinnäkin heillä on vaikutusvaltainen Halla-aho-siipi, joka on juuri siellä missä oikeisto kaikkein perinteisimmin: arvoiltaan vanhoillinen ja talousnäkemykseltään kapitalistinen. Sitten heillä on hajanaisempi siipi, joka haluaisi ajaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Mutta se tekee sitä vain kuvitellun kansallisen "meidän" puitteissa ja vailla vasemmiston eväitä kapitalismin rakenteelliseen analyysiin.

Kaikkia persuja tuntuu yhdistävän vasemmistolaisen kapitalismianalyysin vieroksuminen. Ja heidän suurimpia ideologisia vihollisiaan onkin heidän itsensä eli etenkin Halla-aho-laidan mukaan "vihervasemmisto". Sosialistisen tai sosiaalidemokraattisen aatteen sisältämästä universaalin solidaarisuuden ajatuksesta persuissa ei ole jälkeäkään. (Sopii tosin epäillä, onko sitä aina nykydemareissakaan.)

Heidän ääri-arvokonservatiivisuutensa ja siihen liittyvä ihmiskuva eivät missään nimessä edusta vasemmistolaista ratkaisua. Puolue, jonka yksi kärkihahmo kiistää blogikirjoituksissaan kaikkien yhtäläisen ihmisarvon, ei ole vasemmistolainen. Sen sijaan se on oire kapitalismia viimeiset 20-30 vuotta legitimoineen uusliberalistisen hajota ja

hallitse –politiikan ja kovan ihmiskuvan läpimenosta.

Koska valtakunnan ykköslehdessäkään ei näköjään olla perillä asiasta, on syytä kysyä: mitä on vasemmistolaisuus?

Aitovasemmistolainen, kapitalismia dialektisesti kritisoiva ratkaisu on ollut Marxista lähtien pyrkiä ottamaan haltuun se inhimillisen vapautumisen potentiaali, jota kapitalismi on vahingossa – tuotantovälineitä kehittäessään ja kaikkea vaihtoarvoistaessaan eli sikäli "mahdollisen" piiriin tuodessaan – tullut tuottaneeksi. Solidaarisuutta korostava arvoliberaalius on juuri tätä vapautumispotentiaalin haltuun ottamista.

Mikä tärkeintä, samalla vasemmisto arvostelee kapitalismia siitä, että: 
1) Kapitalismilla on taipumus valjastaa tuottamansa vapautumispotentiaali rahan tai tarkemmin sanoen 'pääoman' (rahan, jonka täytyy lisätä arvoaan) välineeksi ja täten kaupallisesti vääristää se. (Tätä on kauppatavaraistaminen eli kommodifikaatio.) 

2) Se antaa tosiasiallisen taloudellis-sosiaalisen vapauden niille, joilla jo on pääomaa ja joille loput ihmisistä joutuvat myymään työvoimaansa. (Se siis pitää yllä ja kärjistää luokkajakoa.) 
3) Pääoman kasvun pakko tekee lopulta kaikista, myös kapitalisteista, vain pääoman myötäilijöitä. (Kapitalismi siis tuottaa ideologiaa, joka vieraannuttaa ihmiset historiallisista mahdollisuuksistaan ja tekee heistä pääoman välineitä, esineellistää heidät.)

Lisäksi nykyvasemmisto on tuonut, vihreän liikkeen suurella avustuksella, kritiikin piiriin myös sen, että kapitalismi tekee luonnosta välineen.

Näitä asioita vasemmisto kritisoi ja pyrkii viemään yhteiskuntaa niiden yli. Puolueet, joita tämän aatehistoriallisen katsannon valossa voi sanoa oikeasti vasemmistolaisiksi, sijaitsevat Hesarin nelikentässä vasemmassa alalaidassa. Sieltä löytyy lähinnä Vasemmistoliitto.

Talouspoliittisesti osa persuista vastustaa intuitiivisesti (ja aivan oikein) markkinoiden kaikkivaltaa. Kaiken ajattelun yli käy kuitenkin sulkeutunut arvokonservatismi, defenssi tilanteessa, jossa kapitalismi on ajanut ahtaalle niin työtätekevät kuin pääomavallan tarvitseman työvoimareservin (työttömät ja pätkätyöläiset).

Perussuomalaisten sosiaalista oikeudenmukaisuutta halajavan laidan talouspoliittiset tavoitteet tulevat toteutuakseen vaatimaan vasemmistolaista kapitalismianalyysia ja universalismia, ahtaat kansalliset rajat ylittävää solidaarisuutta. Tämän Suomenkin kansa toivottavasti seuraaviin vaaleihin mennessä tajuaa.