keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Moottoritie on lämmin

Sisko tahtoisin jakaa 
kanssas tämän yön
mut sydän liikaa lyö
maailman ääni 
liian voimakas on
olen levoton
tahdon nähdä tulen 
jonka savua jo haistelen
elämä soi korvissa, 
tuoksuu tuulessa
olen tulessa
rintaa pakottaa 
sydän tahtoo lentää
nousta tuulen selkään
vaikka sylisi on samettia
ja maailma on asfalttia

Sisko tahtoisin jäädä
mutta moottoritie on kuuma
kaupunkien valot mulle huutaa
tahtoisin selittää 
mutta laiva odottaa
sä olet mulle unelmaa 
mutta maailma on totta
on, maailma on totta (on, on)

Lähden maailmalle 
etsimään itseäni
syvältä itsestäni
kun sen löydän 
tuon sen sulle lahjaksi
ehkä ainiaaksi
ei ole oikein lähteä
mut on seurattava tähteä
aallot on jossain 
kuuskyt metriä korkeat
kun tuulet suuttuvat
kuu on kuulemma 
ruosteenpunainen
ja niin surullinen
mä en usko mitään
ennen kuin näen omilla silmilläin

Kuules tahtoisin olla 
yön yhdessä
mutten ennätä
tahtoisin mennä 
kiinnostaviin kohteisiin
vähän tylsää on
tahdon nähdä jotain 
mitä nähnyt vielä ole en
humisee korvissa 
haistan hajuja
mullon kuuma
tunnen että 
kaipaan jotain muuta
tahdon mennä poies
vaikka kanssasi on kivaa
ja tiet ovat asfalttia

Kuules tahtoisin jäädä
mutta moottoritie on lämmin
kaupunkien valot mulle näkyy
pitäis ehkä puhua 
mutta laiva lähtee pian
sä oot ihan mukava 
mutta ois pari juttuu
ois, ois pari juttuu (ois, ois)

Lähden maailmalle 
miettimään asioita
koskien itseäni
kun ne selviää 
otan jotain juttuja 
ehkä puheeksi
ei ole oikein lähteä
mut on ihan pakko lähteä
aallot on jossain 
pari metrii korkeat
kun tuulet muuttuvat
kuu on kuulemma 
melko punainen
tunnelma surullinen
mä en usko yleensä
mikäli en itse nää


- Pelle Miljoonan biisin latistivat taannoin Heikki, Jussi, Kukku ja Olli (kiitos VR Joensuu–Tampere). Suureelliset metaforat pienennettiin, runolliset konnotaatiot denotoitiin, kiertoilmaisut suoristettiin, personifikaatiot purettiin ja mystifikaatiot arkistettiin. Meillä oli hauskaa, en tiedä, onko teillä.


2 kommenttia: