Hihamerkkiehdottelun mielihyvä

Sanon nyt tästä hemmetin hihamerkkijutusta yhden asian. Helena Erosen tekstiä on nyt luettu jo liian myötäkarvaan ns. älykköpiireissäkin, kun on arvosteltu Turun Sanomien nettiuutisointia. On tultu jo yliarvioineeksi Erosen tekstin satiirista potentiaalia puhua ironisesti jotain muuta, kuin mitä se ääneen sanoo. On unohdettu oletuslukijoiden mielihyvän konteksti. Se on seuraavanlainen.

Eronen on kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tuomitun kansanedustajan avustaja ja kannattaja, tunnetusti samanmielinen. Hihamerkkiläppä oli suunnattu sellaiselle yleisölle, jonka mielestä James Hirvisaari on oikealla asialla ja tuomio väärin (näin ajatteleva joukko on kerääntynyt US Puheenvuoroon, jossa Eronen kirjoitti). Tuo yleisö sai Erosen ns. vitsikkäästä hihamerkkiehdotuksesta mielihyvää siksi, että siinä tehtiin "rohkeasti" tuomitunlaista asiaa, kiihotettiin, oltiin natseja, niinku leikisti. 

On keskusteltu siitä, ehdottiko Eronen hihamerkkejä vai oliko teksti vain (huonoa) satiiria, jolloin ehdotusta ikään kuin "ei tapahtunut". Muodostuneessa kysymyksenasettelussa on dikotomia, joka ei tavoita itse asiaa. Erosen teksti oli jonkinlaista satiiria, kyllä, mutta samalla oletusyleisön mielihyvä oli mielihyvää, koska Erosen kirjoittamassa tekstissä ehdotettiin hihamerkkejä provokatorisesti. 

Provokatorisuus tarkoitti tässä kuten yleensäkin sitä, että omia poliittisia tarkoituksia liioiteltiin vastustajien ärsyttämisen tarkoituksessa - mutta voitiin silti edelleen viestiä niitä samanmielisille oletuslukijoille. Auschwitz tuli (siellä käyneellekin) Eroselle ilmeisesti mieleen ("ehkä teille nyt tulee tuosta ehdotuksestani mieleen jotain negatiivisia mielleyhtymiä"), mutta "poliiisien gestapomaisuuden" tarvetta hän perusteli sittenkin maalaamalla ulkomaalaisista rasistisesti kärjistettyä –  niin sanotun maahanmuuttokritiikin piirissä täysin ei-satiirista – kuvaa viitaten "laittomaan maahanmuuttoon", "järjestäytyneeseen rikollisuuteen" ja "karkotuspäätöksien pakoiluun". Satirisoinnin ja tosissaanolemisen raja ei aina ollut kovinkaan selvä tekstin puhujalle – ja tuskinpa oletusyleisöllekään.

Miten tappouhkausten ja kritiikin rinnastamisesta tulee laittomuuksien oikeutus

Perussuomalaisten ja heidän kriitikoidensa väliseen keskusteluun liittyen tulee joskus mieleen, että poliisin olisi syytä kiirehtiä ensin tuomitsemaan sellaiset selkeät laittomuudet kuin tappo- ja väkivaltauhkaukset, ja vasta sen jälkeen huomautella siitä, mikäli kiistelyn osapuolilla olisi puhetapansa asiallisuudessa muuta korjattavaa. 

Jos toisella puolella esitetään väkivalta- tai jopa tappouhkauksia ja toisella puolella harjoitetaan normaaliin demokraattiseen kansalaiskeskusteluun kuuluvia vapauksia - esimerkiksi tappouhkausten kritisointia –, kannanoton pitää olla selvä. 

Seuraavassa esimerkki siitä, miten käy, mikäli poliisi yrittää liiaksi tasapainoilla "keskitiellä". Käy niin, että poliisin kannanotoista tulee – poliisin tarkoittamatta – laittomuuksien jatkamisen puolustus.

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/kirjailija-teki-rikosilmoituksen-kahden-perussuomalaisaktiivin-uhkailuista/2012/03/1513089:

"Kirjailija Jussi K. Niemelä kertoo tehneensä rikosilmoituksen kahden perussuomalaisen aktiivin hänelle esittämistä uhkauksista. Niemelä kertoo asiasta useille medioille lähettämässään tiedotteessa.

Poliisi vahvistaa epäilevänsä useita henkilöitä laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta.

Niemelä kertoo joutuneensa toistuvien uhkailujen kohteeksi. Hän on blogissaan kritisoinut perussuomalaisia.

Niemelän jättämä rikosilmoitus koskee kahta henkilöä, jotka ovat vaikuttaneet tai vaikuttavat edelleen Pirkanmaan perussuomalaisissa. Kyse ei ole kuitenkaan kansanedustajista.

Väitetyt teot ovat tapahtuneet sosiaalisessa mediassa Facebookissa. Suuri osa uhkauksista on esitetty nimimerkin takaa perussuomalaisaktiivien Facebook-sivuilla.

- Nimimerkit käyttävät Yhdysvaltalaista palvelinta, joten käyttäjien tietojen saaminen tällaisissa tapauksissa ei ole ihan yksinkertaista. Yhden tapauksen kohdalla syyttäjä pohtii parhaillaan, onko tässä asiassa näitä tietoja syytä lähteä jäljittämään. Tässä asiassa on kaksi puolta, joiden yhteentörmäyksestä on syntynyt tällainen aatteiden kolari, arvioi rikosylikonstaapeli Mika Myöhänen Helsingin poliisista."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012031615331887_uu.shtml:

"Kirjailija, toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Jussi K. Niemelä on tehnyt rikosilmoituksen kahdesta perussuomalaisesta aktiivista.

Toinen heistä on ollut puolueen ehdokkaana eduskuntavaaleissa vuonna 2007. Toinen on Pirkanmaan perussuomalaisten hallituksen varajäsen.

Niemelä on kritisoinut blogissaan perussuomalaisten rasistista väkivaltaretoriikkaa. Asiasta ensimmäisenä uutisoinen Kansan Uutisten mukaan tämä on kuumentanut tunteita, ja Facebook-keskusteluissa on muun muassa kyselty Niemelän kotiosoitteen perään sekä puhuttu hänen nylkemisestään veitsellä.

Rikosylikonstaapeli Mika Myöhänen Helsingin poliisista vahvistaa, että esitutkinta on meneillään. Myöhäsen mukaan myös Niemelä on kirjoittanut blogissaan kärkevästi vastustajistaan, mutta hänestä ei ole tehty rikosilmoitusta.

- Alatyylistä kielenkäyttöä on ollut puolin ja toisin, arvioi Myöhänen.

Poliisi tutkii tekoja kunnianloukkauksina ja laittomina uhkauksina.

Niemelä kertoo lehdessä, että uhkailua on jatkunut joulukuusta asti ja se on käynyt koko ajan yhä väkivaltaisemmaksi.

Kansan Uutisten mukaan hän on toimittanut kopiot uhkauksista kaikille eduskuntaryhmien puheenjohtajille."

http://www.torilehti.fi/index.php?id=2157:

"Helsingin poliisi tutkii kahden paikallisen perussuomalaisen Facebook-kirjoittelua. Tietokirjailija Jussi K. Niemelä syyttää kangasalalaista Jani Viinikaista ja tamperelaista Klaus Elovaaraa laittomista uhkauksista. Elovaaran kohdalla selvitellään myös syyllistymistä kunnianloukkaukseen.

Viinikainen kiistää syyllistyneensä mihinkään.

— En tiedä miksi minut on vedetty mukaan, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on Elovaara.

— En ole omalla nimelläni maininnut mitään, vastaa Elovaara.

Kirjailijana tunnettu Elovaara pyrki vuonna 2007 eduskuntaan. Hänen väitetään esiintyvän Facebookissa salanimellä Leon Degrelle. Elovaara kiistää olevansa kyseinen kirjoittaja. Degrelle oli belgialainen äärioikeistolainen poliitikko, joka teki yhteistyötä natsien kanssa toisessa maailmansodassa.

— Joku on kaapannut kuvani kyseiseen profiiliin, sanoo Elovaara.

Viinikainen on Pirkanmaan perussuomalaisten hallituksen varajäsen ja Kangasalan perussuomalaisten sihteeri ja taloudenhoitaja. Hän haluaa korjata väitteitä, joiden mukaan hänet olisi erotettu kyseisistä tehtävistä.

— Internetissä leviää asiasta valheellista tietoa.

Viinikaisen mukaan riitelyn taustalla on kahden erilaisen aatemaailman törmääminen. Kielenkäyttö on ollut värikästä puolin ja toisin.

Viinikainen katsoo olevansa mustamaalaamisen kohteena internetissä ja mediassa.

— Esitellään jotain Facebookista tehtyjä kuvakaappauksia. En itse alennu vastaavaan, hän tuhahtaa.

Elovaaran mielestä poliittiset vastustajat jahtaavat perussuomalaisia. Kumpikin miehistä harkitsee oman tutkintapyynnön tekemistä.

Viinikainen on ollut aiemmin julkisuudessa Facebookin vuoksi. Marraskuussa hän perusti ryhmän ”Irti Setan otteesta”. Tuoreempi tempaus oli helmikuussa julkisuutta saanut ryhmä ”Mannet kuriin”. Hän sanoo, että ryhmät olivat itse asiassa kritiikkiä median toimintaa kohtaan ja niihin oli ilmaantunut ulkopuolisia kirjoittajia, jotka syyllistyivät asiattomuuksiin.

— En ole enää ryhmiä perustanut, ettei päästä tarttumaan mihinkään, hän linjaa."

Tässä siis nähdään, että Niemelää uhkaillut parivaljakko vetäytyi mm. poliisin sanojen taakse, jotka se käänsi omaksi puolustuksekseen.

Jos poliisi rinnastaa toisiinsa lain suojaaman kriittisen keskustelun ja lain tuomitseman henkilöönkäymisen, se asettuu keskitielle, joka ei ole keskellä, ja seuraus on juuri tämä: poliisi tulee tarkoittamattaan normalisoineeksi uhkailemisen osaksi "aatteiden törmäystä" ja "kärkevää kielenkäyttöä" ja tulee vähätelleeksi perusoikeuksiin puuttumista.

Samaan aikaan, kun Klaus Elovaara kumppaneineen selitteli Tori-lehdelle tekemisiään, jatkoi Leon Degrelle (moneen kertaan todistetusti Klaus Elovaara, ks. esim. kuvakaappaukset FB-ryhmässä "Jussi Halla-ahon kootut sanansasyömiset") eri henkilöihin kohdistuvaa solvaamista ja uhkailua. Pari pientä otetta täällä: http://vallanvahtikoira.blogspot.com/search?updated-max=2012-03-18T15:15:00%2B02:00&max-results=7

Esitelmä uusisänmaallisen populismin retoriikasta

Seuraavan linkin takana pdf-tiedostona esitelmäni, joka on pidetty osapuilleen tässä muodossa Populismin olemus -seminaarissa Tampereen yliopistossa 27.1.2012. Linkki: http://db.tt/cr3aD80V Esitelmän aluksi tarkastellaan lyhyesti Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmaa. Ohjelmassa nähdään sekä demokraattisesti rakentavia toiveita että toisaalta sellaisia nationalistisia piirteitä, jotka voivat houkutella demokratian vastaisia aineksia.  Tämän jälkeen kootaan hieman yhteen sitä, miten jälkimmäiset ovat ilmenneet. Äärioikeisto ei aja demokratiaa, vaan omaa kuvaansa "kansasta". Uusisänmaallisen retoriikan ylilatautuneisuus on mahdollistanut sen, että ääriainekset ovat voineet kokea löytävänsä – osin mutta eivät kokonaan virheellisesti – Perussuomalaisesta puolueesta oman kuvansa.

Vaalit ja politiikan perspektiivi

Suomen poliittisessa elämässä on tapahtunut vuoden sisään kaksi merkittävää asiaa.

Ensinnäkin Perussuomalaisten vaalimenestys teki tilaa ajatukselle siitä, että jokin muukin kuin talouden ehdoilla saneltu politiikka voi olla mahdollista. Ongelmallista vain oli se, että tuo mahdollisuus rakennettiin sulkeutuneen nationalistisen tukirangan varaan, joka oli kansakuvassaan jopa paljon suppeampi kuin 1800-luvun ja 1900-luvun alun fennomania keskimäärin.

Toinen muutos on sitäkin merkittävämpi. Pekka Haaviston kampanja ja siihen toisella kierroksella liittyneet voimat ovat laajentaneet ja uudelleen suunnanneet persumenestyksen osaltaan avaamaa mahdollisuushorisonttia. Samaa kuin persumenestyksessä on teesi, että kansallinen ja ulkopolitiikka eivät tyhjene Suomen menestykseen globaaleilla markkinoilla markkinoiden lyhytnäköisillä ehdoilla. Eroavaa on kuitenkin poliittisen toiminnan globaalin ulottuvuuden painottaminen. Suomi on maailmankylää; ihmisoikeudet meillä ja muualla ovat ensisijaisia; kulttuurien välillä täytyy olla dialogia, ei sovittamattomien ristiriitojen maalailua. Haavisto-ilmiö on kasvanut Haavistoa suuremmaksi, sillä valtavirran politiikkaan on jälleen saatu idealismin siemen. 

Näin maailma muuttuu. Äänestäkää.

"Maahanmuuttokritiikki" demokratian vihollisena ja väkivallan oikeuttajana

Demokratian vastainen liikehdintä ja väkivaltainen uhkailu Suomessa on kasvanut erittäin huolestuttaviin mittoihin. Joukko ääri-"maahanmuuttokriittisiä" suomalaisia pitää aseellisen väkivallan ajatusta oikeutettuna.
   Emme tiedä, kuinka monta prosenttia kansasta on tosissaan tällaisen toiminnan kannattajia. Mutta voimme kysyä, millaisen retoriikan käytöstä ja hiljaisesta hyväksymisesta tai äänekkäästä puolustelusta äärimmäisille syntyy sellainen kuva, että suurikin joukko suomalaisia pitäisi heidän kaavailemaansa toimintaa oikeutettuna.

   Kokoan seuraavassa yhteen tätä ilmiötä.

Ilmiön tarkastelun voi aloittaa vaikka seuraavista humalaisista tai muuten vain tunteellisista avautumisista itsenäisyyspäivän kunniaksi. 

Maanpetturien kiroamista perussuomalaiseen tyyliin:

http://dl.dropbox.com/u/4070461/rasismikaappaukset/US%20Puheenvuoro/Turjalainen%20saastaiset%20maanpetturit.PNG

Tappouhkauksia perussuomalaiseen tyyliin:

http://todellisuus.org/index.php?topic=1394.msg42972#msg42972

***

Tarkastelua voi jatkaa siitä, mistä Vallan vahtikoira tänään bloggasi: perussuomalaisen puolueen jäsenten natsiulostuloista – Pyysalo, Okkonen, Viinikainen.

http://vallanvahtikoira.blogspot.com/2011/12/perussuomalaista-normimenoa.html

Huomiota kiinnittää erityisesti perussuomalainen osastosihteeri, jota ei sitten potkittukaan puolueesta. Hän kauppailee natsituotteita fb-profiilissaan, niin kuin tuossa blogissa julkaistuista kuvakaappauksista näkyy. Hän on tässä viestissä linkkailtu mies: http://todellisuus.org/index.php?topic=119.msg41629#msg41629

Blogissa julkaistaan myös kuva samasta perussuomalaisesta kera Facebookissa ahkeraa rasistis-fasistista toimintaa harjoittaneen vanhemman herrasmiehen. Lähdössä Brysseliin. Kenen vieraaksi? Perussuomalaisten Sampo Terhonko? Entä oliko samalla matkalla kaveeraamassa paljonkin puoluetovereita, myös nykyisiä kansanedustajia?

***

Ilmiön tarkastelua täytyy valitettavasti jatkaa siitä, että Suomessa on äärioikeistolaisia, jotka kiihottavat ja/tai kaavailevat suoraa aseellista toimintaa.


Eräs "isänmaallinen" aseharrastaja kävi äskettäin "R.I.P. Irti Setan otteesta" -ryhmässä (jonka perustaja oli ymmärtääkseni Viinikainen) tällaista keskustelua. Vallan vahtikoira -blogissa olevista kuvakaappauksista poimittua:

”Paula! Juuri näin siinä käy! Vaikka hallituksemme ja ViherVassariWannabeeMonikulttuuri Idealistimme kuvittelevatkin...Kansan ääni kuuluu! Sitä voi yrittää vaientaa monin tavoin!!! Seurauksena on ääriilmiöiden raju kasvu ja vielä raivokkaampi vastarinta joka pahimmillaan paisuu väkivallaksi.”

”...aikaa myöten tämä epäoikeden mukaisuus ja kasvava viha epäoikeudenmukaista kohtelua kohtaan kasvaa, ei pelkästään vihaksi...Vaan avoimeksi väkivallaksi.”

”Pahoin pelkään Mira, että tilanne räjähtää käsiin ennen kuin PS kerkiää mitään tekemään.”

”...‘sytytyslanka’ on jo valmis. Paljoa ei välttämättä enään tarvi tapahtua, ennen kuin se syttyy. Tämän sytystyslangan ovat paikoilleen laittaneet juuri media ja VVWMMI-porukka.”

Kyseessä on sama henkilö, joka hiljattain mainetta saaneessa ”Halonen saunan taakse” -kommenttiketjussa ehdotti: "Viedään Haloselle vanhaan tapaan pistooli ja yksi patruuna! Ja katotaan onko nartulla pokkaa hoitaa ittensä päiviltä." http://img824.imageshack.us/img824/7076/persuttaas.jpg

Tämä on toki vielä pientä verrattuna nimimerkkien suojassa – kuka sitten niiden takana onkaan, tietääkö Suojelupoliisi? – harjoitettuun kiihotukseen ja kaavailuun. Suojeluskunta.comilla julkaistusta "nollatoleranssi"-terroristioppaasta:

"Korkean tason toiminta

-salamurhat

-tuhopoltot

-muut suuremmat tihutyöt"

"Korkean tason toiminnan kohteina ovat kaikki, jotka aktiivisesti teoillaan edistävät Suomen tuhoa ja vierasrotuisten määrää täällä [jatkuu yksityiskohtaisella listalla]." 

"Breivikin suunnitelma on kuitenkin pääosin nerokas ja toteuttamiskelpoinen pienin muutoksin."

"Lopetamme turhan vouhotuksen ja valituksen. Emme raivoa julkisesti maahanmuutosta, emmekä turhaan julista asioita isänmaallisella paatokselle.

   Sen sijaan toimimme vähä-eleisesti ja tehokkaasti; heilauttamalla kättä, koukistamalla etusormea, painamalla nappia jne, joilla aikaansaadaan suorasti tai epäsuorasti tapahtumasarja, joka johtaa isänmaanpetturien tai mutakuonojen määrän vähenemiseen.

   Millään muulla ei ole merkitystä."

Seuraavat ovat linkkejä suojeluskunta.com-sivulle. Ei herkemmille, eikä oikein kellekään, mutta tähän on tultu: meillä on maahanmuuttokriittisten terroristien keskustelupalsta.

https://suojeluskunta.com/forum/showthread.php?tid=316

https://suojeluskunta.com/forum/showthread.php?tid=224

https://suojeluskunta.com/forum/showthread.php?tid=314

https://suojeluskunta.com/forum/showthread.php?tid=223

***

Mistä tällaiset asenteet hakevat oikeutuksensa?

Jussi Halla-aho ei ole veljensä vartija, mutta vastuunsa hänelläkin pitäisi olla. Kehotan katsomaan kriittisesti Halla-ahon seuraavia sanomisia, tai laajemmin linkistä mm. kohdat "Terrorismista", "Aseista", "Rikollisuudesta" ja "Ihmisarvosta".

http://fi.wikiquote.org/wiki/Jussi_Halla-aho

Tällaisia:

"Tiedoksi, että en kadu mitään kirjoittamaani, enkä ota minkäänlaista vastuuta Breivikin teosta, ja aion jatkaa samalla linjalla, koska huono maahanmuutto on huonoa ja monikulttuurisuus hanurista Breivikin teosta riippumatta ja huolimatta."

"Länsimaisen sivilisaation osaksi ei ole tullut tehdä valintaa sodan ja rauhan välillä. Sen on valittava sodan ja tuhoutumisensa välillä. Jumalaa monikultturisteilla ei ole, mutta mitä Rosa Meriläinen, Heidi Hautala ja Mikko Puumalainen sanovat lapsilleen sitten, kun pimeys on laskeutunut? Ainakaan minä en vuodattanut verta? Ainakin minä olin eettinen?"

"Mitä kala tekee? Ui. Miten kalan uiminen lopetetaan? Pannaan kala päiviltä. Mitä vasemmistohuligaani tekee? Heittää kiviä. Miten vasemmistohuligaanin kivenheitto lopetetaan?" "Pelottavaa on vain se, että poliisi ei vallitsevassa mediailmapiirissä voi ampua luotia päähän kiviä nakkelevalle ihmissaastalle."

"Minun on vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti. Tämän reptiilin erityisen limainen alalaji on ruotsalainen sosiaalidemokraatti."

"Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. Yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä." 

"Jokelan tapauksesta huolimatta meillä ei ole aseongelmaa."

"Merkityksellistä on vain se, kenellä niitä on."

Hmm. Olisiko Halla-ahon tullut omankin logiikkansa mukaan aika vaatia aseiden pois ottamista mm. eräiltä suomensisulaisilta tuttaviltaan?

***

Suomalaisen ja kansainvälisen ääriliikehdinnän yhteyksiä kartoittaviin artikkeleihin on linkattu aiemmin mm. tässä blogissa, mutta Halla-hon ja Breivikin yhteydestä vertaa pikakatsauksena esimerkiksi tämä: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/tutkija-breivikin-manifesti-olisi-voitu-laatia-myos-suomalaisista-kirjoituksista 

Vilkaise myös äärioikeistolaisen väkivallan puolustelua James "kansanpetturit sotaoikeuteen" Hirvisaaren vuodentakaisessa blogissa: http://jameshirvisaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55742-aarivasemmisto-pesii-vihreissa

Koska nämä "maahanmuuttokriitikot" ja heidän puheitaan foorumeilla ja kommenttiketjuissa toistelevat miettivät vastuuta sanomisistaan?

***

Johtopäätös. 

Nyt on tullut aika näyttää joka taholla, että me suomalaiset olemme toista mieltä emmekä hyväksy demokratian halveksimista ja ihmisten uhkailua. 

Emme voi katsoa hiljaa ja odottaa.

Kuuluvatko niin sanotut maahanmuuttokriitikot "meihin"? Se on heidän itsensä ratkaistava. 

"Maahanmuuttokriittisten" olisi korkea aika korjata julkisesti aiempaa retoriikkaansa eli sanoutua irti kärkevimmistä puheistaan, koska niiden tulos on jo nähtävissämme.

Ei  ole sananvapautta ilman sananvastuuta. Myös perussuomalaisten poliitikkojen, puolueen johdon sekä ylipäätään ns. maahanmuuttokriittisen liikkeen on kohdattava tämä totuus.




Ps. Lainaan vielä erästä fb-kaveriani, joka tiivisti: 

"Tähän on tultu. Politiikkaan ja erityisesti maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä keskustelu on tänä päivänä likakaivo, täynnä vihaa, uhkauksia, natsien fanitusta ja rasistisia kommentteja. Kysymys kuuluu, kuka tämän aloitti, ketkä levittävät vihamateriaalia, ketkä tuntevat natsisympatioita?

   En puhu nyt perussuomalaisista yleensä, vaan puolueeseen hakeutuvista laitapuolen fanaatikoista. Nyt järki käteen. Perussuomalaiset, tämä ruma totuus ei poistu kieltämällä sen olemassaolo. Teidän keskuudessanne pitäisi käydä perusteellinen keskustelu siitä, mitä te haluatte. Haluatteko olla rakentavasti keskustelua käyvä oppositiopuolue, vai jäättekö historiaan puolueena, joka keräsi riveihinsä kaikki maamme yhteistyökyvyttömät fanaatikot, fasismiin kallellaan olevat hörhöt ja väkivaltaan taipuvaiset asehullut ja (toivottavasti ei) päästitte ne irti?

   Itse tunnen sympatiaa kaikkia kohtaan, jotka aidosti haluavat käydä kansalaiskeskustelua. En voi sietää uhkailua, väkivaltaan kiihottamista ja rasismia."

Kuusi naiskirjailijaa

"Kuusi naiskirjailijaa kilpailee Finlandiasta", uutisoi tänään netitse Helsingin Sanomat. Jutussa esiraadin puheenjohtaja Hannu Marttila toteaa: "Ehkä on aika unohtaa vanha fraasi, että on kirjallisuutta ja naiskirjallisuutta."

Kirjallisuusihmisten statuspäivityksissä ja blogeissakin suhtauduttiin kovin varauksellisesti kyseisten kirjailijoiden naisiksi leimaamiseen, niin sanoakseni. Vai missä merkityksessä sukupuoli uutisoitiinkaan? Ja mitä "ehkä" sanottiin naiskirjallisuuden ja kirjallisuuden suhteesta? Aloin pohtia näitä.

***

Ensimmäinen funktio, jossa termiä "naiskirjailija" on yleisesti ottaen käytetty, on sama kuin "-tar"-liitteellä sanassa "opettajatar". Se jäsentää asian niin, että opettaja tai kirjailija on oletusarvoisesti mies ja että jos tämä on nainen, niin se on poikkeus. Hän on kuulkaas kirjailijana tai opettajana silminnähden nainen, siinä missä miehen sukupuoli taas ei liity samaan työhön mitenkään erityisesti, mies on vain hommaansa hoitava ihminen.  

Sanan "naiskirjailija" käyttäminen tässä mielessä (jolloin siis sanotaan ikään kuin: "katsokaa, se on kirjailija, vaikka on nainen!") voidaan syystä kokea halventavaksi. Ja myös kirjoittamista vähätteleväksi. Kuten eräs kirjailija Fb-ketjussa huomautti, eihän kukaan neljä vuotta romaania työstettyään halua tulla nähdyksi sen valossa,  että on jonkinlainen, vaan sen valossa, että on tehnyt jotakin.

***

Toinen juttu on sitten se, että termi naiskirjallisuus tuli suomalaiseen kirjallisuudentutkimukseen ja kirjallisuuskeskusteluun 1980-luvulla feminismin siinä vaiheessa, jossa haluttiin purkaa mainitun kaltaisia asetelmia ja nostaa esiin naisten historiaa ja naisspesifiä kokemusta. 'Kirjailijuus' oli normiltaan turhan miehinen, kirjallisuuden kaanon valikoitunut epätasaisesti miesnäkökulmasta, kirjallisuushistoriasta oli tullut kuin varkain miesvoittoinen, ja sellaisena sitä edelleen helposti rakennettiin, ellei oltu sukupuoliherkkiä. Tätä kysyttiin, eikä suotta.

Siihen tarvittiin naiskirjallisuuden käsitettä. Käsite teki asian näkyväksi, tarttui eroon. Haluttiin purkaa nimenomaan oletusta miesnormista, tuoda esiin kirjailijoita, jotka ovat naisia ja jotka kirjoittavat naisena olemisesta tai käsittelevät sukupuolijärjestelmää naisnäkökulmasta. Tässä merkityksessä "naiskirjallisuus" ja "naiskirjailija" siis ovat olleet – päinvastoin kuin edellisessä funktiossaan – emansipatorisia käsitteitä ja historiallisesti erittäin tarpeellisia.


Tätä todistaa myös Maria-Liisa Nevalan toimittama järkälemäinen naiskirjallisuushistoria "Sain roolin johon en mahdu" (1989). Myös vuoden 1999 Suomen kirjallisuushistoriassa (osa 3) on ihan erikseen artikkeli naiskirjallisuudesta nykyilmiönä. Siinä naiskirjallisuus on määritelmällisesti ”sellaista naisten luomaa kirjallisuutta, joka on selvästi vastakulttuurista ja teemoittuu naisen seksuaalisen tai yhteiskunnallisen syrjimisen, naissubjektiuden vahvistamisen ja sittemmin purkamisen ympärille. Naiskirjallisuuteen kuuluu myös naisstereotypioiden ja -myyttien käsittely ja uudelleen arviointi.” (Liisa Enwald.)

***

No nyt kun Marttila puhui "naiskirjallisuudesta" sanoessaan "Ehkä on aika unohtaa vanha fraasi, että on kirjallisuutta ja naiskirjallisuutta", niin ensimmäinen arvaukseni oli, että viesti lienee ollut tarkoitettu ymmärtää jotenkin tämänsuuntaisesti: 

- Tilanne on todellakin muuttunut historiallisesti niin, että naiskirjailija ei enää ole poikkeus ja mies normaalikirjailija. Ainakin asian olisi syytä olla jo muuttunut näin – "ehkä" on puhuttelunomainen aluke, joka on suunnattu niille, jotka käyttävät moista fraasia vähättelymielessä.

- Tai saattoikohan Marttila tarkoittaa, että se feminismin vaihe, jossa puhuttiin naiskirjallisuudesta, on nyt ehkä tehnyt historiallisen tehtävänsä? 

Tämmöisiä harhautui mieleeni, kun joku luki Marttilan "ehkää" kuin piru raamattua eli tulkitsi sitä jopa naiskirjallisuuden vähättelyn vaivihkaiseksi puolustukseksi. Siitä tuskin oli kysymys. Sillä voisihan "ehkä" myönteisemmin ymmärrettynä viestiä myös sitä, että meidän on edelleen oltava sukupuoliherkkiä ja kriittisiä emansipatorisessa mielessä – emme voi tuudittautua siihen, että tasa-arvoistuneessa tilanteessa ei voisi tapahtua taantumuksellista käännettä (itse asiassa se, että niin monet tuntuvat olevan pihalla siitä, mitä 'naiskirjallisuus' on tarkoittanut ja miksi, on minusta hieman huolestuttavaa). 

***

Sitten luin Marttilan puheen, joka löytyy täältä. Hänen virkkeensä välitön asiayhteys on – edellä mainittujen ollessa epäsuoria asiayhteyksiä, jos niin halutaan kontekstualisoida – "miesten kirjallisuutena" perinteisesti pidetyn sotakirjallisuuden ja "naiskirjallisuuden" jako. Tämän Marttila ehdottaa (viimeistään) tänä vuonna tulleen ylitetyksi, sillä niin suuressa määrin naiset ovat kirjoittaneet sodasta. Kyse on siis siitä kirjallisuushistoriallisesta seikasta, että viimeinenkin miehisenä pidetty kirjallisuudenlaji (hmm, vai vain aihe?) on nyt selvästi myös naisten aluetta. (Hmm hmm, toiseksi viimeinen? Trillerihän on vielä miesten laji, vai eikö?) 

***

Mitä Hesarin otsikointiin tulee, niin minusta se on uutinen, että palkinnosta kilpailee ensi kertaa kuusi naista keskenään. Oltiin palkinnosta tai kirjallisuuskilpailuista itsestään sitten mitä mieltä tahansa. Kyllä se on kirjallisuushistoriallisesti – kun ajatellaan etenkin kirjallisuusinstituutiota – ja sukupuolijärjestelmän muutosta kuvastaessaan merkittävä fakta. Eli otsikko on jutussa paikallaan. Joskin Hesari olisi voinut asettaa asiaa historialliseen yhteyteensä vielä selvemmin. Ilman historiallista tiedostamista "naiskirjailijaksi" osoittaminen palautuu kohti vähättelyfunktiota tai siitä tulee joutavaa päivittelyä.  

Muistattehan muuten, että nais-mies-kysymys liitettiin Finlandia-valintoihin viimeksi niinkin muinaishistoriassa kuin kaksi vuotta sitten. Vuoden 2009 kuusikon tultua julki oli kohua muun muassa siitä, että siinä oli mukana vain yksi nainen, eli poikkeuksellisen vähän. Sukupuolijärjestystä otettiin esiin, koska väärien valintojen arveltiin ehkä olevan sen vika. 
Onkin hyvä, jos sukupuolen konteksti nousee huomion kohteeksi myös nyt, kun naisia on ehdolla poikkeuksellisen paljon. Sukupuolten tasa-arvon edellytys on, että sitä punnitaan (punnintaa vain ei ole yksisilmäinen älämölö).


Vuoden 2009 valinnoissa oli nähdäkseni kyse kokolailla muusta kuin miesten suosimisesta, eikä niissä niin vikaakaan ollut (mistä oli kyse, siitä voisi puhua pitkäänkin, mutta siitä ehkä toisella kertaa). Yhtä vähän nyt lienee kyseessä naisten suosiminen. Huomionarvoista on suuri vuosittaisvaihtelu. Se viittaa siihen, ettei kirjailijan biologinen sukupuoli ole kirjallisuuden portinvartijoiden fokuksessa. Kirjailijan tekstipuoli on.

Keskustelua saa jatkaa vesilasissa  kommenttiosastolla, jos on liikkeellä omalla nimellä tai rekisteröityneenä käyttäjänä.

Murhenäytelmä ja kotimainen väistelyfarssi

Tämän linkkikatsauksen tarkoitus on:

A) Jakaa tietoa, jotta ihmiset voisivat paremmin arvioida, mistä Oslon joukkomurhassa on ideologisesti ottaen kyse.

B) Peräänkuuluttaa maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen "nuivasti" suhtautuvalta liikkeeltä itsekritiikkiä. Liikkeen piirissä retoriikkaa ja ajatusrakennelmia olisi arvioitava nyt itsekriittisesti ja väistelemättä - ja luettava kantojen koettelemiseksi myös muita kuin liikkeen omia eli sen piirissä jo kiertäviä, toisiinsa usein ristiinviittaavia tekstejä. Toimintaa olisi tavalla tai toisella korjattava (huomattavasti) vähemmän riskialttiiseen suuntaan. Näin siksi, etteivät sanankäyttötavat ja ajatusrakennelmat tarjoaisi enää kenellekään monomaanisuuteen taipuvaiselle yllykettä hirmutekoihin. 

Alla 28.–29.7. lisättyjä. Koko lista menneeltä viikolta löytyy täältä: http://db.tt/e1zJpUw

Lista täydentynee edelleen.

Analyysia ulkomailta

New Statesman koostaa Breivikin logiikan hyytävän selkeästi: 
"Breivikin tekojen juuret ovat selvästi hänen politiikassaan, ja hänen 'manifestistaan' näkyy selvästi, miksi hän päätti toimia niin kuin toimi. Hänen ajatuksenjuoksunsa on tällainen: Monikulttuurisuus, 'kulttuurimarxismi' ja muslimisiirtolaisuus tuhoavat elämäntapamme. Ne jotka ovat vastuussa tästä ovat hallitseva työväenpuolue. Ne ovat pettureita. Yritin toimia poliittisesti mutta se ei ole ollut palkitsevaa, ei ole mieltä jatkaa. Väkivalta on ainoa ratkaisu. Siis. Täytyy tappaa se seuraava sukupolvi, josta tulisi työväenpuolueen johtajia. Tämä on välttämätön paha, mutta pitkällä tähtäimellä se säästää meidät islamin vielä suuremmalta murhanhimoisuudelta." 

Ja mitä tästä pelottavan "loogisesta" päättelyketjusta on nyt otettava varteen niin oikealla, vasemmalla kuin etenkin niiden, joiden "me" eniten muistuttaa Breivikin "meitä"? 

 "Breivikin teot eivät ole lähtöisin mielen epätasapainosta vaan poliittisesta vakaumuksesta. Meidän täytyy tutkia hänen uskomuksiaan ja osoittaa ne – ja niihin sitoutuneet – epäpäteviksi, mikäli aiomme estää teurastukset tulevaisuudessa."   

http://www.newstatesman.com/blogs/guy-walters/2011/07/breivik-murder-future-commit

Jos Breivik välttämättä halutaan nähdä luonnehäiriöisenä tai hulluna, niin ilmeisen sosiopatian – keskeisenä oireena kyvyttömyys asettua toisen ihmisen asemaan – ohella diagnoosiksi käynee paranoia, ehdottaa Guardian (http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2011/jul/29/anders-behring-breivik-norway-madness?CMP=twt_fd).

Paranoia nimittäin sisältää "tiukan uskomussysteemin, jolla on selittävä voima" maailmalliseen paikkaansa fiksoituneen subjektin (sosiaalisesti rakentuneen yksilön) mielessä. Vainoharha koetaan niin, että paranoidi sijoittaa pahantahtoisuuden tiettyyn ihmiseen, ihmisryhmään tai maailman aspektiin.

Huomattakoon, että tällöinkään ei tietenkään päästä eroon tarpeesta kysyä ja kritisoida sitä, miten jokin uskomusjärjestelmä tukee ja tuottaa paranoiaa ja sosiopaattista empatiakyvyttömyyttä. Vaikka Breivik olisikin "hullu", on selvää, että tällaisia ihmisiä meillä on aina enemmän tai vähemmän keskudessamme. Siksi on kysyttävä: mitkä ovat sellaisia uskomusjärjestelmiä eli ideologioita, joista hänenlaisensa otollisimmin löytävät itsensä ja jotka tukevat heidän mielenvikaisuuttaan? Lyhyesti sanoen, millaiset uskomusjärjestelmät ovat perin hulluja?

Toki virtuaalitodellisuudellakin (pelit, netin alakulttuurin itseensäsulkeutuvuus) on valmentava osansa: http://yle.fi/uutiset/teemat/Norjan_tragedia/2011/07/terrorismiasiantuntija_breivik_eli_virtuaalitodellisuudessa_2755605.html

ks. myös jo aiemmin linkattu: http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2011/jul/25/anders-behring-breivik-norway-extremists?intcmp=239 

 Huffington Postissa kysytään terroristien sukupuolijakaumaan viitaten syystäkin, pitäisikö terrorismi nähdä leimallisesti miesten ongelmana. Maailmankuulun (http://jezebel.com/5824215/norway-terrorist-deeply-upset-by-sluts)  Ammuulehti-tyyppisen esineistämisen – jonka absurdiuden tiivistää Emmi Valveen sarjakuva "Isänmaan omaisuutta" (http://emmi.sarjakuvablogit.com/ 26.7.) – sijaan tämä kuitenkin tarkoittaa kirjoittajille maskuliinisuuden rakenteen kriittistä ajattelemista ja sen kulttuuristen pakkomielteiden purkamista. "Breivikin kaltaiset miehet ajattelevat kaikki heidän yhteisöjään uniikisti feminiinisinä. Tätä ideaa heijastaa voimakkaasti heidän kamppailunsa kieli. Esimerkiksi Breivik väitti puolustavansa Lännen 'kunniaa' ja julistuksessaan hän säännönmukaisesti viittaa historian muslimiarmeijoiden 'penetraatioon' ja Euroopan 'raiskaukseen'."

http://www.huffingtonpost.com/asma-uddin/breivik-bin-laden-masculinity_b_912041.html?ncid=edlinkusaolp00000008

Hyvän käytännöllisen ehdotuksen siitä, mitä nyt on tehtävä, esittää Duke Universityn terrorismin- ja turvallisuudentutkimuksen yksikön johtaja David Schanzer. Tämä on ehdottomasti tärkeää luettavaa:

http://www.theglobeandmail.com/news/opinions/opinion/its-time-to-confront-the-counterjihadists/article2111876/

Katso vähintäänkin tämä: http://todellisuus.org/index.php?topic=1331.msg32544#msg32544

Epäilemättä terrorismin torjunnassa on tapahtumassa käänne, varsinkin kun aiemmin tilanne saattoi olla niin painottunut, että Breivikin manifestissa lainattuja ns. vastajihadisteja pidettiin "terrorismiasiantuntijoina": http://www.huffingtonpost.com/chris-rodda/writers-cited-in-breivik-_b_910407.html

Ja jotta emme unohtaisi:

http://www.theaustralian.com.au/news/world/best-and-brightest-went-to-the-slaughter/story-e6frg6so-1226102322822

Kotimainen väistelyfarssi

Erään kuuluisan, arvattavasti kulttuurimarxilaisen huomautuksen mukaan historia tapahtuu usein niin, että murhenäytelmästä syntyykin farssi.

I NÄYTÖS

Ensin paljastuu, että Suomen poliittisessa kentässä Breivikin aatemaailmaa – väkivaltaratkaisun (välitöntä) pakottavuutta lukuunottamatta – edustaa varsin täsmällisesti Perussuomalaisten suomensisulainen eli halla-aholainen siipi:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/terrorismintutkija-breivik-selittaa-tekonsa-vasta-jihadilla-tasta-on-kyse

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/tutkija-breivikin-manifesti-olisi-voitu-laatia-myos-suomalaisista-kirjoituksista

http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79160-vaistoliike-hallintovaliokunnassa

Tämän takia puolueen johdolta yritetään tiedustella sen suuntaista, kuin että olisiko kyseiseen ideologiaan liittyvät riskit syytä ottaa muuttuneessa tilanteessa huomioon ja pyrkiä väistämään niitä, esimerkiksi uudelleen arvioimalla aggressiivista retoriiikkaa tai ajattelutavan äärikärjistäviä lähtöoletuksia. 

Saadaan vastaus, ja se on ei. Puoluejohdon ja Halla-ahon mukaan ei tarvitse. Isä Soini vetoaa siihen, että hän toimii itse esimerkkinä. Esimerkillistä onkin sitten ennen muuta "tietämättömyys" siitä, mitä halla-aholaisessa nettikulttuurissa on meneillään. Televisiohaastattelussa torstaina Soini vastaa, ettei tunne Hommaforumia eikä lue sitä. Itse asiassa hän siis tulee vakuuttaneeksi, että ei tunne kunnolla sitä puhetapaa ja ideologiaa, josta hänen puolueensa nousukiito on peräisin. 

Toisaalta, koska Soini näyttää olevan rehellinen kahden totuuden mies, edellisvuotisessa tv-haastattelussa hän on sanonut lukeneensa Hommaforumia "jonkun verran" ja antanut jämäkkyyyttä tavoitelleen vakuutuksen "pääosin on asiallista". – Linkit totuuksiin: http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79247-timo-soini-ja-valikoiva-muisti

Media päästää Soinin livahtamaan, koska lippalakki. Soinin väistelyn takia Jussi Jalonen kuitenkin esittää ja ennen kaikkea perustelee tälle kaksi avointa kysymystä: 

"Puoluejohtaja on myös todennut, ettei maahanmuuttopolitiikan kritisointi ole vihapuhetta. Ei sen tarvitse ollakaan. Samalla hän on myös todennut, että vihapuhetta on 'vaikea määritellä'. Esitän omasta puolestani puoluejohtaja Soinille kaksi avointa kysymystä. Riittäisikö äärimielipiteeksi se, että pitää läntisessä Euroopassa tunnettuja viharyhmiä 'rauhanomaisena toimintana'? Entä riittäisikö vihapuheen määritelmäksi se, että kirjoittaa samanlaista tekstiä kuin norjalainen massamurhaaja?"

http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79252-counterjihad-liike-ja-suomi

Se, mikä on "samanlaista", on osoitettu blogissa esimerkkien kautta. Todettakoon, että Jalonen korostaa erikseen, ettei näe tarvetta kritisoida vihapuheesta koko perussuomalaista puoluetta eli ei esimerkiksi Anssi Joutsenlahtea ja Laila Koskelaa. (Asiallinen ote menee ehkä kuitenkin osin väärään osoitteeseen, koska sittemmin rovasti Joutsenlahti asettuu kaksinaismoralistisesti halla-aholaisen puhetavan ymmärtäjäksi ja "perussuomalaisiin kohdistuvan vihapuheen" tuomitsijaksi, http://ansjout.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79347-vihapuheista.)

Soini ei tietenkään vastaa kysymyksiin. Jalosen kirjoituksessa mainittu Stop Islamisation of the Universe -järjestön vanha sisulainen fani Taina LIntula sen sijaan kirjoittaa vastineen. Lintula sanoutuu irti väkivallasta, mutta valkopesee samalla järjestön ja sisulaisen maahanmuuttopuheen, jossa ei kuulemma juurikaan olla vouhkattu islamisaatiosta eikä islamin pimeydestä eikä niistä muslimin piruista eikä niitten kulttuurisperäisestä parantumattomasta huonoudesta. 

http://tainalintula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79325-vastine-j-jalosen-kirjoitukseen-counterjihad-liikkeesta

II NÄYTÖS

Samaan aikaan perussuomalaiset poliitikot ja blogistit ryöstävät sosiaalidemokraattisilta norjalaisnuorilta viattoman uhrin aseman.

Vihapuheen käsite hukkuu huonoon logiikkaan. Käytetyistä "maahanmuuttokriittisistä" strategioista poliittisena retoriikkana on todennut jo eräs vanhempi analyysi (http://users.utu.fi/~taonnela/rasisti_pukeutuu.html) lyhyesti seuraavaa: "Taktisina keinoina käytetään pelottelun, ennakkoluulojen sekä vääristeltyjen faktojen lisäksi olkiukkotekniikkaa, salaliittoteorioita ja uhriksi tekeytymistä." 
Ulkomailla oikeistolaisten ja "vastajihadistien" käyttämät taktiikat ovat Oslon tapahtumien selvittyä olleet vastaavia: uhritahon, "mokuttajien" ja muslimien syyllistämistä; käsienpesemistä; valehtelemista omasta retoriikasta. 

http://www.nytimes.com/2011/07/25/us/25debate.html?_r=4&pagewanted=all

Näin Jussi Halla-aho Verkkouutisten haastattelussa:

"Halla-ahon mielestä Tuomiojan ja muiden arvostelijoiden pitäisi miettiä omaa vastuutaan siitä, että he lietsovat vihaa perussuomalaisia vastaan ja syyttävät epäsuorasti heitä Norjan tragediasta.

- Entäpä jos joku oikeasti innostuu siitä ja ryhtyy väkivallan tekoihin perussuomalaisten kannattajia, ehdokkaita tai edustajia kohtaan? Mikä on heidän vastuunsa? Minun mielestäni Tuomioja syyllistyy tyylipuhtaaseen vihan lietsontaan ja vihapuheisiin noilla kommenteillaan, Halla-aho sanoo."

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=59658:halla-aho-tuomioja-syyllistyy-vihanlietsontaan-kommenteillaan-vihapuheista&catid=1:politiikka&Itemid=30

Kun Halla-aho samalla jälleen kerran väistää kaiken – moneen kertaan perustellun ja avuliaasti hänen teksteistään kohta kohdalta osoitetun – itsekritiikin tarpeen, käy niin kuin eräs kommentoija huomaa: "Halla-ahon mielestä siis Tuomiojalle ja vastaaville kuuluu vastuu, jos joku tekisi persuille pahaa, mutta hänelle ei, jos joku tekee 'monikultturisteille' vastaavan." 

http://todellisuus.org/index.php?topic=1331.msg32555#msg32555

Suosikkinäyttelijä Jussi Halla-aholla, joka esittää "maahanmuuttokriitikko" Jussi Halla-ahoa, on muutenkin huono päivä. Helsingin Sanomien haaastattelussa hän saivartelee:

"Vasta-jihad on minulle pelkkä sana, johon olen törmännyt. Gates of Vienna -blogia toki luen silloin tällöin."

Tämä kuka? minäkö? koska? missä? -saivartelu näyttää menevän toimittajalta vielä läpi. Halla-ahon koko ajattelu edustaa pääkohdiltaan ns. vastajihadistista ideologiaa, kuten on pääkohta kohdalta osoitettu, mutta se on silti Halla-aholle "pelkkä sana"? Mielenkiintoista.

Toimittaja kuitenkin jatkaa puhelua, ja kirjoittaa:

"Halla-ahon yhteyksistä Gates of Viennaan tuli torstaina kuitenkin vastakkaista tietoa. Tampereen yliopiston tutkija Jussi Jalonen huomautti blogitekstissään, että Gates of Viennan sivulla Halla-ahoa kutsutaan sivuston kirjeenvaihtajaksi ja kääntäjäksi. Halla-ahon Scripta-blogin etusivulla on myös linkki Gates of Viennaan.

Halla-ahon mukaan kyse on 'merkitysvivahde-eroista'.

'Tämä liittyy varmaan merkitysvivahteen eroon englannin kielen sanan 'correspondent' ja suomen 'kirjeenvaihtajan' välillä', Halla-aho sanoi.

Kun Halla-aholta kysyi tarkennusta siihen, mikä merkitysvivahteen ero käytännössä on, hän alkoi huutaa, eikä vastannut kysymykseen."

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Halla-aho+kiistää+tiiviit+yhteydet+vasta-jihad-liikkeeseen/1135268137617

Kun Halla-aho siis kerrankin laitetaan tiukille eli mennään saivartelukiertelyn taakse, taktiikka ei enää toimikaan ja naamio putoaa.

III NÄYTÖS

Uutisen kommenttiketjussa aistii keskustelun painopisteen heilahtamisen. Jotain on muuttunut. Hetkinen… Maahanmuutonvastaista spam & destroy -öyhötystä on vähemmän kuin aikoihin ja järkeään käyttävä enemmistö uskaltaa – tai paremminkin viitsii – taas kirjoittaa kommentteja. 

Toistan. Suomalaisten järkevä enemmistö osallistuu taas maahanmuuttopolitiikan ympärillä käytävään keskusteluun. Ainakin toistaiseksi. 

Näytelmä ei tokikaan lopu tähän, sillä pääosanesittäjä etsii itseään mentyään väistöliikkeistään pyörryksiin. Sillä välin Jalonen kirjoittaa vastineen, joka suuntautuu sekä Taina Lintulalle että Jussi Halla-aholle. Nimittäin, taitaa olla niin, että kun Halla-aho ja häntä pulmusena kaitsevat kieltäytyvät itsereflektiosta, on sitkeästi kerta toisensa jälkeen väännettävä rautalangasta, mitä se ääri-ideologinen puhe on maahanmuuttoasioista vastaavan hallintovaliokunnan puheenjohtajan tapauksessa: 

"Valitettavasti hallintovaliokunnan puheenjohtaja on tuoreimmissa kommenteissaan osoittanut olevansa ilmeisen kykenemätön käsittämään muuttunutta tilannetta ja toimimaan sen mukaisesti. Vielä vuosi sitten hän julisti 'pelkäävänsä islamia' ja 'pyrkivänsä synnyttämään ja vahvistamaan näitä mielipiteitä muissakin ihmisissä'. Tämä ajattelutapa yhdistettynä hänen aiemmin esittämäänsä salaliittoteorian omaiseen näkemykseen 'marksilaisen fragmentin' siirtolaisuuden keinoin ajamasta 'monikultturistisesta vallankumouksesta' edustaa täsmälleen sitä ajattelumallia, mikä Norjassa muuttui itseään toteuttavaksi väkivallan profetiaksi. Näiden poliittisten näkemysten jättäminen vaille kriittistä käsittelyä ja niiden hyväksyminen valtavirtaa edustaviksi mielipiteiksi olisi yksinkertaisesti täysin vastuutonta."

http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79343-aariliikkeet

JÄLKINÄYTÖS

Kertoja:

"Meillä on siis vastuu siitä mitä me sanomme ja miten me sanomme, eli siitä minkälaista maailmankuvaa me olemme mukana rakentamassa. Jos valitsemme vihan ja ihmisten halventamisen tien, jos haluamme pyrkiä kohti tavoitteitamme nostattamalla ihmisiä väärin perustein barrikaadeille ja oikeuttamalla erilaisten ja eri mielipiteitä omaavien ihmisten vihaamisen, niin asetamme samalla kyseenalaisiksi myös heidän ihmisyytensä, ihmisarvonsa ja lopulta myös heidän oikeutensa olla olemassa."

http://mikael.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79147-perattomat-ideat-ja-mihin-ne-voivat-johtaa