keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Poliittisen puolueen rasisminvastainen julkilausuma

Tänään iltapäivällä (25.5.2011) Perussuomalaiset on puolueena antanut rasisminvastaisen julistuksen. Sen voi lukea alkuperäisessä muodossaan täältä:  http://www.yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/julkilausuma.pdf

Perussuomalaisten julkinen irtisanoutuminen rasismista on ilahduttava teko. Kunnioitan itse myös sitä, että rasismin kritiikkiin vastataan ja tullaan kriitikkoja vastaan.

Julistuksesta kannattaa laittaa muistiin alun ja lopun kohdat, joiden kautta luonnehditaan julistuksen luonnetta tekona:
"Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuomitsee kaikkinaisen rasismin ja syrjinnän ja sanoutuu siitä irti."
"Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo tällä kaikkinaisen rasismin, syrjinnän ja väkivallan tuomitsevalla julistuksellaan" (kursiivi lisätty).

Välissä on paljon hyvää. Toisaalta on sitten myös paljon poliittista, kirjoittajalleen (Halla-aholle) ominaista kikkailua.

Pistää silmään etenkin, että 'enemmistön syrjinnän' ideaa sekä ns. positiivisen syrjinnän vastaisuutta korostavia sanankäänteitä on kokolailla enemmän kuin rasisminvastaisissa lausumissa yleensä. Näitä on alkuperäisessä julistuksessa erikseen lihavoinnilla vielä korostettu.

Tämä rasisminvastainen julkilausuma onkin myös poliittinen julistus, siinä on toisin sanoen lauseita ja painotuksia, jotka eivät kenties ole niinkään rasismin vastaisia kuin perussuomalaisten ja ns. maahanmuuttokriittisten tavoitteiden mukaisia. Perussuomalainen, halla-aholainen tulkinta rasisminvastaisuudesta on soviteltu sanamuodoltaan niin, että sillä voisi periaatteessa oikeuttaa esim. sitä, että mitään maahanmuuttajien asemaa parantavia erityistoimia jollakin alueella ei saa tehdä, koska se on "rasismia". [Myöhempi lisäys: Ongelma on myös laajempi ja perustavanlaatuinen. Julkilausuma on perustuslain vastainen. Ja kirjoittaja oli siis hallintovaliokunnan puheenjohtaja.]

Julkilausuman tarkempi merkitys tulee seuraamaan siitä, miten sitä käytetään.

Tämän tarkkailemiseksi kannattaa kysyä esim. seuraavaa:
- Tuleeko rasisminvastaisuus, tämän tekstin esitetty ydinmerkitys, näkymään perussuomalaisten poliitikkojen toimissa, kautta kiven ja kannon? Vai katsooko Perussuomalaiset "tällä kaikkinaisen rasismin, syrjinnän ja väkivallan tuomitsevalla julistuksellaan vastanneensa niihin vaatimuksiin, joita sille on median ja poliittisten ryhmien taholta esitetty", eli katsovatko perussuomalaiset toimijat nyt, että toimia ja kirjoitteluja voidaan jatkaa niin kuin ennenkin, kun rasisminvastaisuus on julistettu?

- Sitooko puolueen julistus sen keskeisiä toimijoita myös poliittisina kansalaiskeskustelijoina? Tuleeko rasismin vastaisuuteen sitoutuminen näkymään itsereflektiona esim. Jussi Halla-ahon kirjoituksissa? Jopa niiden jälkikäteisessä avoimessa itsereflektiossa? Vai onko tämä julistus hänelle ja puolueen nuivaosastolle vain sellainen poliittinen julistus, joka vahvistaa sellaisenaan heidän kantojensa sekä Halla-ahon kirjoitusten ja suositusten ja niiden sävyjen oikeellisuuden ja "ei-rasistisuuden"? Onko tämä rehellisen itsekritiikin alku vai retorinen väistöliike?

Odotan mielenkiinnolla. Toivon kovasti, että kannoissa ja muotoiluissa alkaa näkyä rehellinen, entistä itsekriittisempi rasisminvastainen ote, eikä tästä asiakirjasta tule vain hommafoorumilaista keppihevosta, jolla keskitytään 'enemmistön vastaisen rasismin' tuomitsemiseen ja maahanmuuton ongelmien ratkaisematta jättämiseen 'positiivisen syrjinnän' vastaisuuden nimissä.

Sellaisissa keppihevostapauksissa perussuomalaisia kyllä voidaan muistuttaa, että asiakirjan peruslausuma ja ydinmerkitys on heidän itsensäkin mukaan: "Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuomitsee kaikkinaisen rasismin ja syrjinnän ja sanoutuu siitä irti." Tämän ydinmerkityksen pitää velvoittaa puoluetta (ja Halla-ahoa ainakin institutionaalisena poliittisena toimijana) katsomaan aina myös rasismia yhteiskunnallisena kokonaisuutena lillukanvarsien ohessa.

Tällöin pitäisi muistaa esimerkiksi se, että 'enemmistön syrjintä' on hieman paradoksaalinen käsite verrattuna 'vähemmistön syrjintään'. Rasismin käsitteen tulkinnassa ei pidä kieltää valta-aseman, joka enemmistöllä yleensä on, merkitystä syrjinnässä (niin julkilausuma toistuvalla 'tasapuolisella' asettelullaan nyt tekee).

Lausumanjälkeistä politiikkaa on siis syytä tarkkailla kriittisesti ja myös palata julkilausuman tarkempaan analyysiin tuonnempana useissa yhteyksissä.

PS. Absurdin puolelle menee julkilausuman vetoomus siitä, että muiden puolueiden (joista ainakin joillakin rasisminvastaisuus on jo puolueohjelmassa) pitäisi nyt yhtyä tähän eli perussuomalais-halla-aholaiseen tulkintaan rasisminvastaisuudesta ja siitä seuraavista käytännön suosituksista (joita lausuma jo piiloisesti tekee). Tämän yhtymisvetoomuksen retorinen tarkoitus on vain tietenkin peittää näkyvistä se, että julkilausuma on paitsi rasisminvastainen ele myös – toivottavasti ei ennen muuta – halla-aholaista politiikkaa.

Siitä, miten julkilausumassa käsitetään rasistinen väkivalta, olen lisännyt jälkikirjoituksen edelliseen kirjoitukseeni ja sittemmin kirjoittanut erillisen blogin.

Keskustella voi esim. todellisuus.orgin ketjussa "Jussi Halla-ahon kirjoitukset" http://todellisuus.org/index.php?topic=303.810 tai Terho-foorumin ketjussa "Perussuomalaisten (Halla-ahon) julkilausuma rasismia vastaan: http://www.terhoforum.fi/forum/viewtopic.php?f=7&t=240&sid=70797145c18bc40cbfb3f286afb40261